tiistai 24. toukokuuta 2016

Opesilta-projekti loppusuoralla

Opesilta-projekti alkaa olla jo loppusuoralla ja maali häämöttää. Projektin viimeisen kirjallisen tuotoksen eli projektiraportin kirjoittaminen on hyvässä vauhdissa ja on ollut hienoa huomata, että projektisuunnitelman kirjoittamisen jälkeen projektissa tosiaankin on tapahtunut paljon ja vieläpä menestyksekkäästi. 


Projektiraportissa projektiryhmä pohtii muun muassa projektin alussa asetettujen tavoitteiden toteutumista, analysoi aikataulumuutosten syitä ja seurauksia sekä arvioi projektin haasteita ja oppimiskokemuksia. Jokainen projektiryhmäläinen kirjoittaa myös omasta näkökulmastaan projektin etenemisestä sekä omasta oppimisestaan.

Antoisinta projektiraporttia kirjoittaessa on ollut huomata, että projektin tavoitteet ovat täyttyneet hienosti. Olemme siis ymmärtäneet tilaajan toiveet projektille ja pystyneet toteuttamaan niitä. Tätä on edistänyt tiivis yhteistyö tilaajan kanssa sekä mahdollisuudet keskustella ideoista yhdessä. Meille ei ole siis ole käynyt kuten Nooalle ;)


Toinen mainittava onnistuminen koskee sitä, että projektin alussa arvioiduista riskeistä vain muutama toteutui projektin aikana. Lisäksi onnistuimme pitämään toteutuneiden riskien haittavaikutukset pieninä, koska projektin käytänteet ja toimintatavat oli suunniteltu niin perusteellisesti ja toimiviksi.

Nyt on aika kiittää ja kumartaa. Kiitos, että olet kulkenut kanssamme Opesillalla nämä tiivistahtiset nelisen kuukautta. Projektiryhmä hoitaa vielä valmiiksi projektiraportin, viimeisen kokouksen sekä muutamia teknisiä yksityiskohtia ja luovuttaa lopuksi projektin tulokset tilaajalle. Sitten onkin aika kipaista paljain jaloin kesälomalle.

- Sisko 

Kuvat:
http://hs10.snstatic.fi/webkuva/sarjis/560/1349779382160?ts=440
http://hs13.snstatic.fi/webkuva/sarjis/560/1349763215712?ts=163



perjantai 13. toukokuuta 2016

Pilotointikokemuksia

Projektimme on nyt siinä vaiheessa, että täydennyskoulutusmallit on pilotoitu kahdessa Jyväskylän alueen koulussa huhti-toukokuun vaihteessa. Projektiryhmä jalkautui kouluille kahtena peräkkäisenä viikkona kouluttamaan opettajia ohjelmoinnin opetuskäytöstä. Koulutus oli perusopetuksen opettajille suunnattua alkeistason opetusta.

Kumpaankin pilottiin kuului kaksi opetuskertaa. Pilotti 1:ssä oli yksi pääkouluttaja, jonka johdolla keskusteltiin siitä, mitä algoritminen ajattelu ja ohjelmointi ovat eri oppiaineissa uusien Opetussuunnitelman perusteiden mukaan. Mukana oli myös yksi avustaja. Näin kaikille osallistujille saatiin tukea ohjelmointiharjoitusten kanssa nopeasti. Vaikka suurimmalle osalle ohjelmointi oli uusi tuttavuus, kaikki pääsivät tekemisen makuun ja mahtui mukaan onnistumisen elämyksiäkin.

Pilotti 2:ssa koulutuskerroilla oli kaksi kouluttajaa, ja koulutus oli hivenen pidempi kuin pilotti 1:ssä. Näin myös keskustelulle ja opettajien omien ohjelmoinnin integrointi-ideoiden toteutukselle oli enemmän aikaa. Pilotti 2:ssa lähdettiin myös OPS:sta ja algoritmisesta ajattelusta. Ajatus siitä, että ohjelmoinnin opetus alakoulussa voi alkaa ilman että kosketaankaan tietokoneeseen, oli monille osallistujille uusi. Kummassakin pilotissa opettajat myös ilahtuivat siitä, että itse asiassa he ovat jo opettaneet algoritmista ajattelua oppilailleen. Koulutuksen myötä sitä voidaan opettaa tietoisesti ja tavoitteellisesti.

Pilotointi osoitti, että projektiryhmän luomat täydennyskoulutusmallit ja -paketit toimivat käytännössä. Koulutuskertojen parasta antia oli kuitenkin mielestäni huomata, että saimme riisuttua mystiikkaa ohjelmoinnin opetuksen ympäriltä, ja että monelle jäi tunne, että ohjelmointia voisi opetella lisääkin.

- Emilia

sunnuntai 1. toukokuuta 2016

Kehityskeskustelu

Projektin aikana olen pitänyt projektilaisille myös pienimuotoiset kehityskeskustelut. Kehityskeskusteluissahan pyritään perehtymään jokaisen työyhteisön jäsenen työhön, osaamiseen ja kehittymistarpeisiin laajemmin ja syvemmin sekä tarkastelemaan mennyttä, nykyhetkeä ja tulevaa. 

Kehityskeskustelussa pyrinkin järjestämään hetken, jossa jokainen projektialainen sai projektipäällikön kanssa henkilökohtaisen, häiriöttömän keskustelu hetken, jossa voitaisiin keskustella projektista. Vaikka keskustelussa käytinkin apuvälineenä lomaketta, pyrin itse keskustelussa vapaaseen, avoimeen ja joustavaan ilmapiiriin. Tarkoituksena oli siis keskustella siitä, mitä projektin aikana oli jo tehty ja mitä tultaisiin seuraavaksi tekemään ja myös miten. Tavoitteena oli myös antaa molemminpuolisen palautetta. 

Keskusteluiden pohjimmaisena tavoitteena oli edistää yhteistyötä ja työilmapiiriä, jopa työhyvinvointia ja tietenkin työmotivaatiota. Pyrin myös löytämään jokaisen projektilaisen kanssa toimivan viestintätavan, miten tavoittaisimme toisemme parhaiten ja etenkin helpoiten. Mielestäni keskustelut onnistuivat hyvin, koska keskusteluissa löytyi mm. monia yhteisiä toiveita siitä, miten olisi mielekästä työskennellä tavoitteiden saavuttamiseksi ja kuinka toimia erityisesti yhdessä, että nämä tavoitteet saavutettaisiin.

-Päivi

torstai 21. huhtikuuta 2016

Ensi viikolla alkaa pilotointi

Projektiryhmän odottelu palkittiin tällä viikolla, kun saimme pilotointikouluilta vahvistukset siitä, että pilotit toteutuvat lähes tarkalleen suunnitelmien mukaisesti ja aikataulussa. Kahdelle koululle on nyt siis sovittu täydennyskoulutuspilotointi ja seuraavana ovatkin vuorossa viimehetken silaukset koulutusmateriaaleihin ja henkinen valmistautuminen kouluttamiseen.

Lisäjännitystä pilotointiin tuo se, että ensimmäiseen pilotointikohteeseen lähtee vain yksi kouluttaja, koska koulutettava ryhmä on niin pieni. Toisessa pilotointikohteessa koulutettavia on enemmän, joten sinne matkaa kaksi kouluttajaa. Pilottien arvioinnin kannalta tuo ero kouluttajien määrässä voi olla hyvinkin hedelmällinen näkökohta.

Olemme puhuneet pilotoinnista paljon ja miettineet, mitä kaikkea kouluttaja voisi pilotointitilanteessa kohdata. Hurja voisi ajatella niin, että pilotointi onnistuu silloin, kun pilotoidessa tulee vastaan hyvinkin haastavia ja yllättäviä tilanteita, joista kouluttaja tai kouluttajat joko selviävät tai eivät selviä with flying colours. Käytännössä pilotointi on kuitenkin vain tilaisuus kokeilla mallien ja täydennyskoulutuspakettien toimivuutta aidossa toimintatilanteessa ja havainnoida koulutettavien reaktioita koulutukseen liittyen. Pilotointiraporttiin sitten kirjataan kouluttajien ja koulutettavien ajatukset ja havainnot sekä kootut selitykset.

Projektiryhmän tietotaito erilaisten ryhmien opettamiseen liittyen vaihtelee laajalla skaalalla. Emilia aloittaa aineenopettajaopinnot ensi syksynä, Päivillä on aikuiskoulutustaustaa, Siskolla lukio- ja yläkoulutaustaa ja Laurilla kokemusta yliopisto-opiskelijoiden opettamisesta. Lisäksi Päivi ja Sisko ovat kokeilleet myös opettajien täydennyskouluttamista. Jokaisella on varmasti oma visio siitä, miten pilotointikoulutukset kannattaisi lopulta toteuttaa, vaikka koulutusrungot ovatkin samanlaiset.

Pilottien jälkeen projektiryhmäläisistä Emilia ja Lauri kertovat tarkemmin kokemuksistaan, joten pysykäähän kanavalla.

- Sisko

keskiviikko 13. huhtikuuta 2016

Odottavan aika on pitkä

Huhtikuu on jo pitkällä ja projekti etenee hurjaa vauhtia. Täydennyskoulutusmateriaaleja ideoidaan, laaditaan, muokataan ja ideoidaan lisää. Projektiryhmän yhteiset palaverit ovat osoittautuneet erityisen hedelmällisiksi. Nyt odotellaan vastauksia pilotointikouluilta, jotta päästäisiin käsiksi itse pilotointiin. Väliesittelyn ajankohtakin on jo tiedossa. Onneksi meillä koulutusteknologialinjalaisilla ei esiintyminen aiheuta näppylöitä.

Uskokaa tai älkää, mutta projektissa työskentelevällä opiskelijalla on muutakin tekemistä kuin projekti. Tenttikirjallisuus kutsuu lukemaan, gradu huhuilee tekstinkäsittelyohjelmasta kirjoittamaan ja muiden suoritettavien kurssien kurssityöt odottavat kiltisti vuoroaan työpöydällä. Projekti tuntuu kuitenkin vievän erityisen paljon aikaa, energiaa ja aivokapasiteettia ja muihin tehtäviin keskittyminen on hankalaa. Vastuu painaa ja ajatukset harhautuvat tuon tuosta siihen, miten täydennyskoulutukset toteutetaan tai milloin sähköpostiin napsahtaa viesti, jossa kerrotaan tarkka päivämäärätoive pilotoinnille.

Ehkäpä tällainen pieni odotteluvaihe on kuitenkin projektille hyväksi. Se on varmasti hyväksi tenttikirjallisuudelle, gradulle ja muiden kurssien kurssitöille, jotka saavat nyt ansaitsemaansa huomiota. Erityisesti se antaa mainion tilaisuuden projektiryhmälle pysähtyä hetkeksi ajattelemaan ja varmistamaan, että projektin etenemissuunta on juuri halutunlainen.

-Sisko

keskiviikko 30. maaliskuuta 2016

Mallit hallintaan

Täydennyskoulutusmalleja on rakenneltu viime viikot ahkerasti ja pääsiäinenkin meni malleja pohdiskellessa. Ensin ajattelimme, että yksi malli riittää, mutta sitten saimme vinkkiä siitä, että toinenkin malli olisi hyvä olla olemassa. Olihan siitä jo heti alussa ollut puhettakin, mutta innostus ensimmäisen mallin aikaansaamisesta sokaisi silmät. Toisaalta, kun ohjaaja tuuppasi meitä kahden mallin suuntaan, tuntui toisen mallin tekeminen sitten kaikenkaikkiaan hyvinkin luonnolliselta. Mallit tukevat toisiaan.

Opesilta-projekti alkaa olla jo puolivälinsä paremmalla puolella eli ideointi projektin viimeisiä osia, täydennyskoulutuspakettia ja pilotointia, varten on alkanut. Ovathan taustatutkimusraportti ja täydennyskoulutusmallitkin olleet tavallaan konkreettisia, mutta täydennyskoulutuspaketti ja pilotointi vasta konkreettisia ovatkin. Mieltä kutkuttelee jo mahdollisuus päästä kokeilemaan suunniteltuja ideoita ja lähestymistapoja käytännössä.

- Sisko

perjantai 18. maaliskuuta 2016

Esiintymisharjoittelua


Tänään harjoittelimme IT-viestinnän kurssilla esiintymistä ja pidimme pienimuotoiset esitykset omaan projektiin liittyvistä aiheista. Esitykset videoitiin ja osallistujien on tarkoitus pohtia omaa esiintymistään myös tuon videon avulla. Esiintymiseen liittyen pohdimme erilaisia teemoja, kuten esiintymisjännitystä, esitykseen valmistautumista sekä palautteen merkitystä esiintyjänä kehittymiselle.

Itselleni esiintyminen tuntuu luonnolliselta, koska olen saanut siitä työni kautta paljon harjoitusta. En kuitenkaan ole aina ollut yhtä luonteva esiintyjä, vaan olen jännittänyt paljon ja joutunut tekemään työtä sen eteen, että esiintymisestä on tullut helpompaa. Mielestäni erityisen tärkeää esiintymisjännityksen työstämisessä on se, että käyttää hyödykseen tilanteet, joissa on mahdollista saada harjoitusta esiintymisestä. Esiintymiskokemuksen kasvaessa jännittäminen vähenee. Lisäksi kunnollinen valmistautuminen esitykseen vähentää jännitystä esityksen sujumisesta.

Kaiken tämän jälkeen täytyy kuitenkin muistaa se, että pieni jännitys on esiintyessä aina paikallaan. Se kertoo siitä, että esiintyjä kokee tilanteen tärkeäksi ja haluaa suoriutua tilanteesta parhaalla mahdollisella tavalla.

- Sisko

keskiviikko 16. maaliskuuta 2016

perjantai 11. maaliskuuta 2016

Kuka kukin on ja mitä me olemme yhdessä?

Tällä kertaa paljastamme perjantai-illan kunniaksi Opesilta-blogin lukijoille projektiryhmän jäsenten suurimmat intohimot ja syvimmät salaisuudet. Postaus sisältää myös muutamia syvällisempiä ajatuksia ryhmätyöskentelystä.


Päivi: projektin äiti, joka juoksee legorobottien kanssa.

Emilia: BeeBottiin ihastunut Excel-ahertaja.

Lauri: historian ja digitalisaation sujuvasti yhdistävä monitaituri.

Sisko: wannabe-teini ohjelmoinnin ihmeellisessä maailmassa.

Projektiryhmä on kotiutunut pikkuruiseen työhuoneeseensa varsin hyvin; onhan yhdessä aherrettu jo kaksi kuukautta. Pikkuhiljaa toisten projektiryhmäläisten toimintatavat alkavat tuntua tutuilta, juttu luistaa ja ideat lentelevät vapaasti.

Projektityöskentelyn sujumisen kannalta on tärkeää, että projektiryhmän jäsenet pystyvät puhumaan kaikesta vastaantulevasta asioiden oikeilla nimillä. Vaikeat asiat täytyy pukea sanoiksi, jotta projektiryhmä pystyy tukemaan ja auttamaan. Ilon hetket taas tuntuvat sitä makeammilta, mitä läheisempien työskentelytovereiden kanssa ne saa jakaa. Kun työskentelyilmapiiri tukee avointa vuorovaikutusta, projektissa syntyy myös entistä todennäköisemmin laadukkaita tuotoksia projektin aihepiireistä.

Ryhmässä työskenteleminen vaatii jokaiselta paljon. Omien työskentelytapojen sovitteleminen projektiryhmän muiden jäsenten työskentelytapoihin edellyttää sitä, että kykenee sekä joustamaan että antamaan toisille vastuuta ja tilaa tehdä. Yhteisen tekemisen tavat ja läsnäolemisen muodot, sekä f2f että sähköisesti, muotoutuvat pikkuhiljaa kokeilun kautta.

Ollaan rohkeasti omia itsejämme ja muodostetaan samalla oma ja ainutlaatuinen projektiryhmämme, joka tähtää yhteiseen tavoitteeseen jokaisen vahvuuksia hyödyntäen ja uutta oppien.

-Sisko

sunnuntai 6. maaliskuuta 2016

Projektisuunnitelman haasteista

Nyt kun projektisuunnitelma on hyväksytty muutoksin ja muutokset on saatu tehtyä, on projektipäällikön lupa vähän hengähtää. Onhan tuo projektisuunnitelma kuitenkin projektin alun tärkein dokumentti, joka olisi hyvä saada hyväksytyksi mahdollisimman varhain projektin käynnistymisestä. 

Haasteita projektisuunnitelman parissa kyllä riitti hyvin. Kuinka jakaa resurssit, käytettävissä olevat tunnit, projektin vaiheet ja projektijäsenten vastuualueet huomioon ottaen? Gantt-kaaviosta puhumattakaan. Miten jaksoittaisin projektin vaiheet suhteessa aikaan, niin että jokaiselle projektin vaiheelle tulisi tarpeeksi aikaa ja kuitenkin niin, että projekti saataisiin päätökseen toukokuun loppuun mennessä? Onneksi projektiorganisaatiolta tuli apua näihin haasteisiin.

Nyt projektin edetessä, seuraankin mielenkiinnolla miten resurssoinnit ja Ganttin aikajaksotukset tulevat toteutumaan. Toinen asia mitä olen mielenkiinnolla seurannut, on se, kun muut projektiryhmäläiset työskentelevät taustatutkimusraportin parissa. Itse en taustatutkimusraporttia kerinnyt juurikaan kirjoittaa, mutta projektipäällikkönä tiedän kyllä mitä he ovat kirjoittaneet. Hyvältä näyttää!

-Päivi

perjantai 26. helmikuuta 2016

Projektisuunnitelma hyväksytty muutoksin ja taustatutkimusraportti vauhdissa

Viikko on sujunut suurelta osin taustatutkimusraporttia kirjoittaen. Tiistaina maltoimme kuitenkin jättää raportin kirjoittamisen ja kokoonnuimme tilaajapalaveriin, jossa *WOHOO* saimme projektisuunnitelman hyväksyttyä pienin muutoksin. Ja muutokset todellakin olivat pieniä, yksittäisten sananmuotojen korjauksia tai rivivälimuutoksia taulukoihin, joten aherrus projektisuunnitelman parissa todellakin palkittiin.

Taustatutkimusraportin tueksi olemme löytäneet hienosti ajankohtaisia lähteitä, jotka tukevat analysoimamme kyselytutkimuksen löydöksiä; opettajien täydennyskoulutukselle on tosiaankin tarvetta. 

Ensi viikolla perinteisen hiihtolomaviikon kunniaksi projektiryhmällä on suunnitelmissa taustatutkimusraportin viimeistely. Jospa kuitenkin jossain vaiheessa ehdimme suksille ja luistimille mekin.

-Sisko

perjantai 19. helmikuuta 2016

Projektisuunnitelmaa, taustatutkimusta ja sairastelua

Kuluneella viikolla työn alla on ollut projektisuunnitelman viimeistely.

Projektisuunnitelma on projektin kivijalka, jonka pohjalta projektin työskentely etenee, sillä siihen kirjataan projektin tausta ja tavoitteet mahdollisimman tarkasti sekä kootaan yksityiskohdat projektin organisoinnista, käytänteistä ja tuloksista sekä tehtävien jakautumisesta ja aikataulutuksesta.

Projektisuunnitelman haastavin osuus on ehdottomasti tehtävien ja työnjaon suunnittelu ja aikatauluttaminen. Etukäteen on todella haastavaa arvioida, miten paljon aikaa kuhunkin tehtävään tai projektin vaiheeseen tulee kulumaan. Tuollainen arviointi on kuitenkin erittäin hyödyllistä, sillä sen avulla saa hyvän kuvan projektin etenemisestä kokonaisuutena ja se myös tekee projektista konkreettisen sen kaikkien vaiheiden suhteen. Ilman aikataulusuunnittelua projektin eri vaiheiden hahmottaminen voi olla hankalaa.

Riskien arviointi ja hallinnan suunnittelu on toinen tärkeä osa projektisuunnitelmaa. Projektiin ei voi rynnätä sinisilmäisenä ja kuvitella, että projektin tavoitteiden toteutumista eivät uhkaa minkäänlaiset riskit tai että riskeistä selvitään sitten, jos niitä on tullakseen. Perusteellinen riskien todennäköisyyksien ja haittavaikutusten pohdinta heti projektin alussa turvaa selustan, jos projektin aikana tapahtuu jotain yllättävää.

Toisena viikon teemana on ollut taustatutkimuksen tekeminen. Excel-taulukkolaskentaohjelma on ollut kovassa käytössä ja laskelmia ja kaavioita on putkahdellut näyttöön kuin sieniä sateella. On ollut mielenkiintoista huomata, miten numeroiden sekamelskasta paljastuu yhteneväisyyksiä. Ensi viikon projektikokouksessa pääsemme jo esittelemään taustatutkimuksen tuloksia.

Harmiksemme tällä viikolla yksi projektiryhmäläisistä on kipuillut kuumeen kanssa. Toivomme pikaista paranemista ja paluuta takaisin muonavahvuuteen taas maanantaina!

-Sisko

sunnuntai 14. helmikuuta 2016

Minustako projektipäällikkö?

Tervetuloa tutustumaan Opesilta-projektin blogiin myös projektipäällikön puolesta. Projektin alkaessa ei kuitenkaan ollut itsestään selvyys, että minusta tulisi tämän Opesilta-projektin projektipäällikkö. En totta puhuakseni ollut edes ajatellut sitä, ja ehkä odotin, että joku toinen projektin jäsen olisi halunnut sen vastuullisimman roolin.

Ensimmäisessä tapaamisessa kävi kuitenkin ilmi se, että halukkaita projektipäälliköksi ei ollutkaan niin montaa, kuin olin kuvitellut. Ajatus projektipäällikkyydestä alkoi kyllä kiehtoa, mutta olisiko minusta siihen? Osaisinko johdattaa joukkomme yhteiseen päämäärään? Omaisinko tarpeeksi hyvät kommunikointitaidot? Osaisinko tehdä oikeita päätöksiä, motivoida, organisoida ja hahmottaa projektin kokonaisuutena? Entä hallitsisinko riskit? Muista hyvän projektipäällikön ominaisuuksista puhumattakaan. Asiaa täytyisi miettiä pari yötä, ennen kuin tekisin päätöksen.

Muutaman projektipäällikkyyttä käsittelevän artikkelin ja parin nukutun yön jälkeen olin tehnyt päätöksen, halusin ruveta projektipäälliköksi, ja tarttua tähän tilaisuuteen kokea jotain uutta ja opettavaista. Halusin saada tästä projektista parhaan mahdollisen oppimiskokemuksen ja mikä tärkeintä tiesin, että minulla olisi osaavan ryhmän tuki takana. Lisäksi voisin myös aina kääntyä kokemusta omaavan varaprojektipäällikön, Siskon tai ohjaajan puoleen. Minua kyllä tultaisiin auttamaan ja neuvomaan tarvittaessa. Odotankin mielenkiintoista ja opettavaista Opesilta-projektimatkaa projektipäällikkönä.

Siispä vielä kerran, tervetuloa mukaan!

-Päivi

perjantai 12. helmikuuta 2016

Projektin logo julkaistu!

Eilisessä projektikokouksessa julkaisimme projektin logon.

Logo on syvällisen pohdinnan ja erilaisten muoto- ja värikokeilujen tulosta. Halusimme tehdä logon tilaajamme Urasillan logoa muistuttavaksi, mutta kuitenkin lisätä logoon projektin erityispiirteitä korostavia elementtejä. Niinpä opettajat suuntaavat sillalla käsi kädessä kohti täydennyskoulutuksia Urasillan väreissä.

Koko projektiryhmä on erittäin ylpeä ja onnellinen tästä kauniista ja havainnollisesta projektimme sisältöä kuvaavasta logosta.

-Sisko

keskiviikko 10. helmikuuta 2016

Tervetuloa Opesilta-projektin blogiin!

Tervetuloa tutustumaan Opesilta-projektin blogiin. Opesilta on Jyväskylän yliopiston tietotekniikan laitoksen koulutusteknologian maisteriohjelman koulutusteknologiaprojekti keväällä 2016.

Opesilta-projektin tavoitteena on rakentaa opettajien täydennyskoulutusmalli, joka koostuu erilaisista täydennyskoulutustavoista sekä täydennyskoulutussisällöistä. Mallia tullaan testaamaan kevään 2016 aikana.

Opesilta-projektissa työskentelee neljä opiskelijaa, Päivi, Emilia, Lauri ja Sisko. Heidän ohjaajanaan toimii yliopistonopettaja, FT Antti Ekonoja. Projektin tilaajana on Jyväskylän yliopiston informaatioteknologian tiedekunnan Urasilta-täydennyskoulutus.

Opesilta-projektin blogia kirjoittavat Päivi ja Sisko, jotka suorittavat projektin oheiskurssina Projektiviestintä IT-alalla -kurssia. Viestintä on keskeinen osa projektiopintojen oppimistavoitteita ja blogin kirjoittaminen hyvää harjoitusta viestinnästä. Myös muut projektiryhmäläiset, Emilia ja Lauri, tulevat vierailemaan blogissa tavalla tai toisella.

Projektin edetessä tähän blogiin tullaan kirjoittamaan muun muassa oppimiskokemuksista projektityöskentelyyn liittyen sekä erilaisista viestintätilanteista, niiden haasteista ja haasteiden voittamisesta. Blogin avulla pyrimme myös viestimään tilaajallemme projektin etenemisestä sekä työskentelystämme kokousten ja palaverien ulkopuolella.

Tervetuloa seuraamaan askeliamme Opesillalla!

-Sisko